Sarjassa: Mikä kaikki on täällä perseestä?
Case Vestide osa 1.
Aloitettiin kämpän etsiminen heti kun saimme tiedon LUTilta vaihtopaikan järjestymisestä. Villen kontaktien avulla saimme tietää, mistä kautta asuntoja kannattaa lähteä metsästämään. Kuten Lappeenrannassa, myös Eindhovenissa on paikallinen LOAS joka tarjoaa asuntoja opiskelijaystävälliseen hintaan. Vaihtarit eivät kuitenkaan saa asuntoa suoraan Vestiden (paikallinen loas) kautta, vaan yliopisto tarjoaa asunnot vaihtareille Vestiden kautta. Asunnon varaamisen tarvitaan varauskoodi, joka saadaan yliopistolta. Olimme siis hyvissä ajoin jo toukokuussa yhteydessä yliopistoon asunnon saantia varten. Vastaus nr.1 kuului: "Emme voi auttaa, lisäinfoa tulee kesällä". Onneksi kesällä oli töiden ohessa aikaa tarkastella myös täkäläistä asuntotilannetta ja kun lisäinfo asunnosta sisälsi tiedon siitä ettemme saa asuntoa ollenkaan, oli aika lähettää toinen maili ja kolmas maili. Vastaukset kuuluivat: "Sori, emme voi auttaa, meillä ei ole mahdollista järjestää teille asuntoa".
Case yksityiset asuntovälittäjät. (Lue: ryöstömarkkinat)
Kun asuntoa lähdettiin etsimään vapailta villin lännen markkinoilta, niin ekat fiilikset olivat toiveikkaat. Kivoja, kauniita asuntoja Ikea-sisustuksella hyvällä sijainnilla tuntui olevan paljon tarjolla. Asuntoa ei kuitenkaan voitu vuokrata jo kesällä sillä vuokraisäntä vaati luonnollisesti vuokraa kesäkuukausilta vaikka saapuminen tänne oli vasta elokuun lopulla. Lisäksi osa ei halunnut ulkomaalaisia / opiskelijoita asukkaiksi ja osa ei halunnut vuokrata 1 hengelle tarkoitettua asuntoa kahdelle eikä osa halunnut solmia alle puolen vuoden / alle kokonaisen vuoden sopimuksia. Nettisivut eivät myöskään olleet aina ajantasalla, joten kaikki parhaat palat olivat jo menneet (osa todennäköisesti pöydän alta). Suomesta käsin asunnon saanti oli hyvin hankalaa, etenkin kun ei ollut mahdollisuutta käydä katsomassa asuntoja. Välittäjät suhtautuivat nuivasti ulkomaalaisiin toisinaan.
Kuvat ja netti-ilmoitukset eivät ole aina ajantasalla siitä mitä asunto oikeasti sisältää. Ja paikalle päästyämme kävi ilmi että potentiaalisia vaihtoehtoja oli vähemmän mitä nettisivut antoivat ymmärtää, sillä markkinoilla on vapaana vain vähän kalustettuja kämppiä. Me tarvitsimme taas ehdottomasti kalustetun, sillä vaihto on kuitenkin todella lyhyt aika (5kk) ja hollantilaisittain kalustamattomassa vuokra-asunnossa ei ole edes lamppuja katossa. Sieltä syvimmältä olivat kuitenkin hinnat - ne ovat todella huimat vaikka kyseessä ei ole mikään miljoonakaupunki tai pääkaupunki. Esimerkkinä: 30m2 pimeä paloportaiden yläpäässä sijaitseva likainen rotanloukku muutamalla oksennustahralla sohvassa maksoi 985e/kk. Eikä siinä vielä kaikki! Kaupan päälle käytäntönä on aina periä välityspalkkiota 1kk vuokra sekä vakuusmaksuna 1kk vuokra +19% alv. Eli ensimmäisen kuukauden vuokra oli n.2600e. Siinähän ne kesätyörahat olisikin sitten menneet. Jostain kumman syystä sopparia ei koskaan kirjoitettu.
Case yliopiston apu ja Vestide osa 2.
Yksityisten asuntojen korkeat hinnat pakottivat meidät hattu kourassa yliopiston kv-palveluiden tiskille ensimmäisenä koulupäivänä. Kerroimme että olemme asunnottomia, eikä meillä ole varaa maksaa yllä mainittuja vuokria. Kerroimme myös kaiken mitä olimme tähän mennessä tehneet ja pyysimme apua ja neuvoja miten toimia. Kysyimme, miksi emme olleet saaneet asuntoja Vestiden kautta, sillä muiden vaihtareiden kanssa jutellessa selvisi että kaikki asuvat jo Vestiden asunnoissa. Toimistolla meidän otettiinkin vastaan hymyille jonka jälkeen saimme kuulla kaiken olevan oma vikamme, sillä emme olleet osanneet kysyä asunnoista oikealta henkilöltä oikealla tavalla (ilmeisesti 4-5 meiliä aiheesta eivät vielä riittäneet meidän kohdalla).
Olemme todellakin huomanneet että vaikka meidät kovasti toivotetaan tervetulleeksi kaupunkiin yliopiston puolelta, niin ketään ei kiinnosta vaihtareiden asiat. Palveluinto on mitätöntä, mikä käy hyvin ilmi kliseisitä lauseista kuten "meillä on kiire ja resurssivajausta" "paperitöihin kuluu viikkoja" yms. perus shaibaa. Kaikki tantat hymyilevät, mutta pohjimmiltaan vähät välittävät että joutuu sillan alle. Ainoastaan yksi homomies Vestideltä lämpesi (Villelle?) kun Ville väläytti koiranpentu ilmeen ja auttoi meitä eteenpäin soittamalla yliopistolle (josta ei silloin vastattu tietenkään).
Jos tämä koko viimeisen viikon ajan kestänyt ravaamisprosessi on jotain hyvää saanut aikaan, niin ainakin sen että meistä on tullut hankalia valittavia asiakkaita jotka seisovat toimistolla seuraamassa että asiat etenee ja pistäytyvät tekemässä pistotarkastuksia toimistolla joka päivä. Myös Aino on oppinut on tekoitkua ja oppinut uhkailemaan, että joutuu kadulle yksin nukkumaan jos kukaan ei viitsi nopeuttaa sopimusten tekoa.
Asuntotilanne on nyt: Saimme lopultakin varauskoodin ja yksi huonevaraus tehty Vestideltä tällä hetkellä tyhjänä olevasta asunnosta. Vestiden suunnalta on tullut ristiriitaista tietoa mahdollisesta muutosta vaikka vakuusmaksu on jo maksettu luottokortilla. Kaupallisen alan opiskelijoina ihmettelemme mistä tämä kaikki tehottomuus voi olla peräisin, sillä luulisi että he haluaisivat tehdä bisnestä ja jos pääsisimme muuttamaan mitä aiemmin, olisimme velvollisia myös maksamaan enemmän. Ja mikä kumma kestää standardi vuokrasopimuksen laatimisessa?? Kuinka paska kopiokone heillä on kun kaikille vuokralaisille saman sopimuspohjan tulostaminen kestää viikkoja??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti